Asutushistoriaa:

Vuosi 1323

Novgorotin hallinnan alaisessa Savossa on luostarilaitos saa haltuunsa maaomaisuutta, josta osa siirtyy Ruotsin hallinnon alle Pähkinäsaaren rauhan sopimuksen myötä.

(Tässä lähdetietona on olettamus joka perustuu Novgorotin hallinnosta vuodelta 1329 olevaan tietoon, jossa kerrotaan luostarilaitoksen olleen valmiina jokaisessa pogostassa, tätä tietoa tulkitaan joissakin lähdetiedoissa siten, että tämä asiain tila olisi vallinnut jo enne Pähkinäsaaren rauhaa )

Vuosien 1323-1540 aikana

Ruotsin hallinnon alle siirtyneet luostarilaitoksen tilat siirtyvät niillä asuneiden omaisuudeksi ja saavat nimekseen Ruotsinkielen luostari -sanasta johdetun nimen. Tilojen alkuperäistä määrää ei varmuudella voida päätellä Pähkinäsaaren rajansiirtymisen ja -läheisyydessä tapahtuneen uudisasutuksen vuoksi.

Jos vuonna 1541 olleista tiloista jokin haluttaisiin nostaa kantatilaksi, niin se olisi Säämingin neljänneskunnan, Iitlahdessa oleva tila ja jos tämä tila olisi ollut vain olemassa Pähkinäsaaren rauhan aikoihin, tällöin olisi mahdollista, että muitten vuonna 1541 olemassa olleiden tilojen kanssa olisi sukulaisuussuhde. Mutta kun vihjeemme antaa ymmärtää, että joka pogostassa oli luostarille kuuluneita tiloja ja siten on todennäköisempää, että vuoden 1541 tiloja yhdistää vain käytetty nimi Luostarinen ja tilojen historiassa on mahdollinen kytkös luostaritoimintaan. Toki sukulaisuussuhdetta ei voi täysin sulkea pois, jolloin tila olisi saatu haltuun uudisasutuksen myötä.

Vuosien 1541-1631 aikana

1600-luvun lopulla

Savosta itärajan yli karanneita 1618-1700 luettelo mainitaan yhdeksän (9) Luostarista. Vuoden 1694 henkikirjoista löytyy n. 45 kpl Luostarisia. Esiintymisalueena Ilomantsi, Joroinen, Juva, Kerimäki, Leppävirta, Mikkeli, Pälkjärvi, Rantasalmi, Sortavala, Sulkava ja Sääminki.

1700-luvulla

1700-luvun loppupuolella Luostarisia löytyy seuraavista seurakunnista: Heinävesi, Ilomantsi, Kerimäki, Kesälahti, Kuopio msrk, Kurkijoki, Liperi, Leppävirta, Pieksämäki msrk, Rantasalmi, Rautu, Sortavala msrk, Sääminki ja Viipuri msrk. Luostari-nimisten alkujuuret löytyvät Kauhavalta 1720-luvun alun tietämistä.

1800-luvulla

1800-luvun loppupuolella Luostarisia löytyy ainakin seuraavista seurakunnista: Heinävesi, Ilomantsi, Impilahti, Karttula, Kerimäki, Kesälahti, Kiihtelysvaara, Kuopio msrk, Kurkijoki, Liperi, Leppävirta, Pieksämäki msrk, Pietari, Rantasalmi, Rautu, Ruskeala, Rääkkylä, Sakkola, Sortavala msrk, Suonenjoki, Tuusniemi, ja Viipuri msrk. Luostari-nimisiä löytyy Kauhavalta .

1900-luvulla

Väestörekisterikeskuksen mukaan ennen vuotta 1944 syntyneiden Luostarinen -nimisten yleisimmät esiintymiskunnat olivat Heinävesi, Kerimäki ja Leppävirta, vastaavasti Luostari-nimisten yleisimmät esiintymiskunnat olivat Kauhava, Lapua ja Kannus. Vuonna 2002 Luostarinen -nimen käyttäjiä oli 2072 kpl joista ulkomailla 66 kpl, nimensä muuttaneita oli 799 kpl. Yleisimpiä nimen esiintymisalueita ovat Helsinki, Varkaus ja Savonlinna. Vastaavasti Luostari-nimen käyttäjiä oli 142 kpl joista ulkomailla 4 kpl, nimensä muuttaneita oli 52 kpl. Yleisimpiä nimen esiintymisalueita ovat Kauhava, Kannus ja Tuusula

Lähteet:

Savon Historia II:1 Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617, Kauko Pirinen

Savon Historia II:2 Savo Suurvallan valjaissa 1617-1720, Veijo Saloheimo

Itäsuomalaista liikkuvuutta 1600 -luvulla, Veijo Saloheimo

Pohjois-Karjalan Historia II 1617-1721, Veijo Saloheimo

Vanhan Ruoveden Talonhaltijat Martikkeli 1552-1809, Matti J Kankaanpää

Sukunimet, Pirjo Mikkonen,  Sirkka Parikka, 1992 Otava

Voudintilit: VA 6182, VA 6409, VA 6598, VA 6705, VA 6710, VA  6747, VA 6761, VA 6764, VA 6123, ES 537 483gv

Asumistutkimus Tavisalmenpitäjästä 1548-1600 , Pohjois-Savon Sukututkimusharrastajat ry

Suomen asutuksen yleisluettelon rullat: Kauhava SAY 85, Lapua SAY 86, Ruovesi ES 2192

Vuoden 1571 Hopeaveroluettelot

Väestörekisterikeskus         

HisKi

Seurakuntien lähdeaineisto (vain ne seurakunnat joissa olen tiennyt asuvan Luostarisia )